maanantai 5. kesäkuuta 2017

Ompelukerholainen

Jotenkin ihanaa olla kerholainen, etenkin ompelukerholainen.
Kerholaisuus on niin vapaaehtoista koululaiseen tai työläiseen verrattuna, niin helppoa ja hauskaa!
Kerho mihin kuulun, ja siihenkin vain halutessani on Verson puodin ompelukerho. Käytännössä olen face-ryhmän jäsen ja ostan paketin jos haluan ja ehdin ja huomaan. Eli en oikeasti kuulu mihinkään, sittenkään, seuraan vain ryhmää josta voin ostaa sian säkissä silloin tällöin.

No kolme olen tainnut ostaa, ainakin kaksi tai kolme jättää ostamatta.
Ensimmäinen, johon osallistuin tämän hetkisen muistin mukaan, oli  joulun kieppeillä, jolloin kangas taisi olla nimeltään Taikalamppu. Siitä valmistui ensin huppari 10-veelle, ja huivi itselleni.

Myöhemmin, itseasiassa joululahjaksi, toinen neiti sai samasta kankaasta omaan paitaansa tähden ja puolivaltakuntaa. Kuva kuitenkin on äsken otettu, pesusta ryppyisenä ja hihan kangas puhki kuluneena resorin vierestä, paljon pidetty ja paljon pidetty paita!



Toisena oli harmaanmusta kangas, joka ei oikein iskenyt minun makuuni ollenkaan. Siihen ohjeistettiin lisäämään jotain keltaista; minä menin siitä mistä oli aita matalimmillaan, ja laitoin poikien t-paitoihin keltaiset niskalaput, että paita osuisi useammin oikein- kuin väärinpäin päälle.  Kuvasin paidat sitten kuitenkin aurinkoisen keltaisella tuolilla (josta voisi päästä aivan toiseen aiheeseen; kevään aikana olen tarttunut maalipensseliin kerran jos toisenkin ja seinät ja tuolit on saaneet uutta väriä pinnoilleen).


Ja viimeisenä, toukokuun lopulla, oli ompelukerhon yllätyskankaana keltapohjainen Bali-kangas. Ensin järkytys, sitten ihastus. Isompi neiti halusi itselleen kesäleggarit, ja sai sellaiset. Muut lapset ei halunneet mitään, joten tein pienimmälle bodyn koossa 92cm. Bodyn suhteen tosin toivon ettei sillä ole pitkää käyttöikää, vaan saataisiin pikkuhiljaa jättää jo bodyt ja vaipat pois tältäkin pikkujätkältä.


No, kangasta jäi vielä, joten edelliseen ajatukseen viitaten tein jämäpalasta vielä hihattoman kesäpaidan samaiselle nuorimmaiselle. Selässä yläosa mustaa, että sain kuvat kohdistettua vaatteeseen niin ettei jokaiselta eläimeltä katkennut kaula.



Ei nyt sitten muuta kuin uutta -ehkä- kerhoa odotellessa. Ja kesää.

1 kommentti:

Miina kirjoitti...

Voi, pitäiskö se itsekin liittyä johonkin kerhoon niin jos vaikka sais jotain aikaiseksi! :)